Hallitus
Pöytäkirja 24.09.2026/Pykälä 123

Hallitus 24.09.2026 § 141   

346/00.01.03.01/2025  

Valmistelija TKI-toiminnan vararehtori Niemi Kalevi, opetuksen vararehtori Ryttyläinen-Korhonen Katri

Esittelijä toimitusjohtaja Saastamoinen Heikki, TKI-toiminnan vararehtori Niemi Kalevi, opetuksen vararehtori Ryttyläinen-Korhonen Katri

 Xamkin toiminta on auditoitu osana suomalaisten korkeakoulujen säännöllistä auditointia. Hyväksytyn auditoinnin perusteella Xamkille on myönnetty Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) laatuleima vuosille 2026–2032. Auditointi osoittaa, että Xamkin toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät korkeakouluille asetetut kansalliset ja eurooppalaiset laatuvaatimukset.

 Auditointi perustuu korkeakoulun toimittamaan itsearviointiraporttiin liitteineen, Karvin kokoamaan tilastoaineistoon, auditointiryhmän pyytämään lisäaineistoon sekä auditointiryhmän vierailuun korkeakoulussa 22.- 23.4.2026.

 Auditoinnin päätösseminaari järjestettiin 3.9.2026 yhteistyössä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) kanssa.

 Auditoinnissa on kaksi arviointialuetta:

Arviointialue I Strateginen johtaminen laatujärjestelmän avulla  (taso hyvä)

• arvioidaan korkeakoulun laatujärjestelmää ja sen yhteyttä strategiseen ja tiedolla johtamiseen. Lisäksi arvioidaan, miten korkeakoulu analysoi ja ennakoi toimintaympäristön muutoksia ja riskejä sekä korkeakoulun toimintakulttuuria.

Keskeiset vahvuudet

        Xamkilla on hyvät edellytykset tiedolla johtamiseen. Erityisesti TKI-toiminnan johtaminen on määrätietoista, tavoitteellista ja strategisia tavoitteita tukevaa.

        Xamkilla on laaja pedagoginen kehittämisohjelma, mikä mahdollistaa koulutuksen systemaattisen kehittämisen.

        Xamkin alueellinen vaikuttavuus ja rooli toiminta-alueillaan ovat vahvoja.

        Xamk tunnistaa kehittämiskohteita aktiivisesti ja tarttuu nopeasti esiin nousseisiin ongelmiin.

Keskeiset kehittämissuositukset

        Xamkin tulee ottaa käyttöön koulutusten säännöllinen arviointi koulutuksen laadun ja kehittämisen tueksi.

        Xamkin tulee vahvistaa koulutuksen johtamisen rakenteita, prosesseja ja systemaattisia toimintatapoja niin, että ne tukevat koulutuksen strategista johtamista ja mahdollistavat palautteeseen perustuvan kehittämisen vaikuttavuuden seurannan.

        Xamkin tulee kehittää laatujärjestelmän riskienhallintaa niin, että se tunnistaa nykyistä paremmin toiminnan keskeiset riskit, kuten kansainvälisten opiskelijamäärien merkittävän kasvun vaikutukset.

        Xamkin tulee selkeyttää korkeakoulun johtamisjärjestelmän kuvausta ja varmistaa, että sen rakenteet, vastuut ja toimintatavat ovat henkilöstön ja sidosryhmien helposti ymmärrettävissä.

  Erityismaininnat

      TKI-toiminta ja sen johtaminen

   Kriteerit, jotka vaativat seurantaa

      Korkeakoulu arvioi koulutusohjelmiaan säännöllisesti

Arviointialueella II Oppimista edistävä opetus ja ohjaus (taso hyvä)

• arvioitiin korkeakoulun koulutusohjelmien ja jatkuvan oppimisen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä, joka tukee opiskelijalähtöistä, työelämälähtöistä ja tutkimukseen perustavaa koulutusta.

  Vahvuudet

        Xamkin koulutuksilla on tiivis vuorovaikutus työelämän ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa, millä vahvistetaan koulutusten työelämärelevanssia ja ajantasaisuutta.

        Tukipalveluiden ja koulutusten välinen yhteistyö tukee koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä.

        Opiskelijoiden ja henkilöstön edustajat osallistuvat kattavasti Xamkin eri työryhmiin, mikä tukee yhteisöllistä kehittämiskulttuuria.

        Jatkuvan oppimisen tarjonta on systemaattisesti johdettua ja toteutettua. Jatkuvan oppimisen periaatteet ohjaavat korkeakoulun toimintaa ja näkyvät koulutustarjonnan kehittämisessä.

        INGENIUM-verkosto tarjoaa opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen.

  Kehittämissuositukset

        Xamkin tulee vahvistaa koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) välistä yhteyttä siten, että TKI-toiminta integroidaan nykyistä systemaattisemmin koulutukseen, opetukseen ja oppimiseen.

        Osaamisperustaisuutta ja pedagogista linjakkuutta tulee vahvistaa siten, että osaamistavoitteet, opetusmenetelmät ja arviointi muodostavat nykyistä yhtenäisemmän kokonaisuuden eri koulutuksissa ja toteutusmuodoissa.

        Koulutuksen palautekulttuuria tulee kehittää niin, että palautteen saaminen, analysointi ja hyödyntäminen muodostavat systemaattisen ja läpinäkyvän kehittämissykliin perustuvan käytännön osana arjen muuta toimintaa.

        Opiskelijoiden yhteisöllisyyden tukemista tulee vahvistaa erityisesti siten, että arjen oppimisympäristöissä syntyy nykyistä enemmän osallisuutta ja vertaisvuorovaikutusta.

        Kehittämisfoorumien toimintaa tulee tarkastella kriittisesti ja selkeyttää niiden tehtävää, jotta varmistetaan, etteivät niihin kohdistuvat odotukset muodostu liian laajoiksi suhteessa niiden todellisiin vaikutusmahdollisuuksiin.

        Xamkin tulee varmistaa, että opiskelijavastaavien rooli ja tehtävät toteutuvat yhtenäisesti eri koulutuksissa. Ohjausta tulee kehittää niin, että keskeytymisriskissä olevat opiskelijat tunnistetaan nykyistä paremmin, opintojen keskeytymistä ennaltaehkäistään aktiivisesti ja kansainvälistymismahdollisuudet huomioidaan osana HOPS-ohjausta.

Koulutusten säännöllinen arviointi ja auditoinnin kehittämistoimenpiteet 

Auditoinnissa tunnistettiin koulutuksen laadun, johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta keskeisiä kehittämiskohteita. Näistä merkittävin on koulutusten säännöllisen arvioinnin käyttöönotto koulutuksen laadun, vaikuttavuuden ja jatkuvan kehittämisen tueksi. Lisäksi auditoinnissa suositeltiin koulutuksen johtamisen rakenteiden ja toimintatapojen vahvistamista, palautekulttuurin kehittämistä sekä koulutuksen ja TKI-toiminnan integraation vahvistamista. Myös koulutuksen tutkimusperusteisuutta tulisi edelleen kehittää.

Koulutusten säännöllisen arvioinnin käyttöönotto 

Xamkissa käynnistetään koulutusten säännöllisen arviointimallin valmistelu osana koulutuksen laadunhallinnan kehittämistä. Tavoitteena on luoda yhteinen arviointikäytäntö, joka tukee koulutuksen strategista johtamista, tuottaa laadullista tietoa koulutuksen kehittämisen tueksi sekä auttaa tunnistamaan ne tekijät, jotka edistävät korkeatasoista koulutusta, opiskelijoiden oppimista, opiskelijakokemusta ja työelämävastaavuutta. Auditoinnin havaintojen mukaisesti tavoitteena ei ole luoda uutta mittarijärjestelmää, vaan ennen kaikkea syventää ymmärrystä niistä käytännöistä ja toimintamalleista, jotka johtavat hyvään koulutuksen laatuun. 

Arviointimalli on suunniteltu valmisteltavaksi kaksitasoisena: 

Xamk-tason arviointi, jossa tarkastellaan koko korkeakoulun koulutuksen laatua yhteisten arviointialueiden kautta. Tarkastelun kohteina voivat olla esimerkiksi pedagoginen laatu, opiskelijoiden ohjaus, koulutuksen työelämärelevanssi, kansainvälisyys sekä koulutuksen tukipalveluiden toimivuus ja hyödyntäminen eri yksiköissä. 

Koulutuskohtainen arviointi, jossa tarkastellaan koulutuksen osaamistavoitteiden ajantasaisuutta, sisältöjen tarkoituksenmukaisuutta, pedagogisia ratkaisuja, työelämärelevanssia sekä koulutuksen kykyä tuottaa mukaista vaikuttavaa osaamista. Arviointiin kytketään tarvittaessa työelämän, opiskelijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien näkökulmat. 

Arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevia tunnuslukuja ja palautetietoa, mutta niiden roolina on täydentää laadullista arviointia. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva koulutuksen vahvuuksista, kehittämiskohteista ja niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä sekä luoda nykyistä systemaattisempi perusta koulutuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle.

 Koulutuksen johtamisen rakenteiden kehittäminen 

Toisena keskeisenä kehittämistoimenpiteenä käynnistetään koulutuksen johtamisen rakenteiden, toimintatapojen ja prosessien tarkastelu. Kehittämistyössä arvioidaan koulutuksen johtamisrakenteiden toimivuutta, johtoryhmärakenteita, päätöksenteon prosesseja sekä koulutuksen keskeisten toimintaprosessien tarkoituksenmukaisuutta ja ajantasaisuutta. Tavoitteena on varmistaa, että strategiset tavoitteet ohjaavat nykyistä vahvemmin koulutuksen kehittämistä ja että kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti.

Kehittämistyö aloitetaan tarkastelemalla kriittisesti nykyisten koulutuksen prosessien tarkoituksenmukaisuutta ja ajantasaisuutta. Tähän kehittämiskohteeseen vastaaminen on yhteydessä korkeakoulun johtamisjärjestelmän kuvaukseen. Lisäksi selkeytetään koulutuksen johtamisjärjestelmän kuvauksia, vastuita ja toimintatapoja ja vahvistamalla koulutuksen palveluiden ja koulutusalojen välistä yhteistyötä.

Koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) välisen yhteyden vahvistaminen 

Karvin suosituksen mukaisesti Xamk vahvistaa koulutuksen ja TKI-toiminnan integraatiota uudistamalla johtamisrakenteita ja toimintamalleja siten, että koulutuksen ja TKI-toiminnan yhteinen suunnittelu, toteutus ja arviointi toteutuvat nykyistä systemaattisemmin. Kehittämistyön yhteydessä arvioidaan myös organisaatiorakenteen tarkoituksenmukaisuus ja harkitaan tarvittavat muutokset koulutuksen ja TKI-toiminnan yhteistyön vahvistamiseksi.

Auditointiryhmä suosittelee, että Xamk vahvistaa edelleen erityisesti pienten yritysten osallistumismahdollisuuksia TKI-toimintaan ja edistää näin toiminnan tulosten nykyistä laajempaa hyödyntämistä alueen yrityksissä.

 Muut auditoinnin kehittämissuositukset huomioidaan osana pedagogisen kehittämisohjelman toimeenpanoa, koulutuksen palautekokonaisuuden uudistamista sekä koulutuksen ja TKI-toiminnan integraation vahvistamista. Osaamisperustaisuutta ja pedagogista linjakkuuden vahvistaminen edellyttää opetussuunnitelmauudistusta, jonka ajankohta tulee punnita erikseen. Auditoinnin jatkotoimenpiteet kootaan osaksi Xamkin normaalia kehittämis- ja laadunhallintatyötä, ja niiden etenemistä seurataan osana johtamisjärjestelmää.

 Auditointiraportti on luettavissa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen sivuilla (https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/kaakkois-suomen-ammattikorkeakoulun-auditointi).

Päätösehdotus Hallitus merkitsee Xamkin auditoinnin tulokset tiedoksi, käy keskustelun esitetyistä jatkotoimenpiteistä ja evästää niiden jatkovalmistelua.

Päätös Merkittiin tiedoksi.

Tiedottamisvastuu

Ote